Ilkka Kantola - Kansandustaja

Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi

 

Päiväkirja

Mediatutkimus keväältä 2005
16.12.2006

Posti toi ruskeassa kirjekuoressa yliopistollisen opinnäytetyön, jonka aiheena on "Kun piispa lankeaa, kaikki kansa katsoo" Kirkon imagon rakentuminen piispa Ilkka Kantolan avioeroon liittyvässä lehdistökirjoittelussa. Tekijä, kirkkososiologian opiskelija teologisesta tiedekunnasta Helsingistä, otti vähän aikaisemmin yhteyttä ja kertoi valmistuneesta tukimuksestaan. Arveli, että saattaisin olla kiinnostunut. Kerroin olevani.

Tukimuksen kohteena ei ole eronnut piispa vaan avioeron ja sen taustojen julkisuuteen saattamisesta syntynyt kirjoittelu muutamissa keskeisimmissä lehdissä. Tutkija ei ole ollut minuun yhteydessä ennen tukimuksen valmistumista, eikä minulla ole ollut vähäisintä aavistusta siitä, että tällainen tutkimus on tekeillä. Hyvä niin.

Havaintojeni mukaan avio- ja virkaerooni liittyvää julkisuusprolematiikkaa on viimeisen vuoden aikana käytetty esimerkkiaineistona useammassakin julkisuutta ja mediaa tarkastelevassa yliopistotason tutkimuksessa tai oppikirjassa. Nyt käsiin saamani pro gradu -työ on ensimmäinen tutkimus, joka keskittyy ainoastaan tähän aihepiiriin. Tutkimuksen lukeminen on ollut minulle yhtäaikaa kiinnostavaa ja ahdistavaa. Tuo vaihe kun ei ollut mukavinta aikaa elämässäni. Vahvoissa tunteissa puolin ja toisin lausutut tekstit ovat jääneet arkistoon vaikka tunteet ovat tasaantuneet.

Teologian ylioppilas Sari Järän mukaan avioeroni johdosta käynnistyneessä lehtikirjoittelussa voidaan erottaa neljä erilaista kirkon imagoa, joita hän kuvaa neljän erilaisen termin avulla. Termit kuvaavat sitä, millaiseksi kirjoittajat halusivat hahmottaa kirkon piispa Kantolan uskottomuuden ja avioeron perusteella. Kirjoittelussa esiintyneet kirkon imagot ovat: 1. Pettäjäkirkko, 2. Normikirkko, 3. Uudistuva kirkko, 4. Problemaattinen kirkko.

En osaa olla eri mieltä tutkijan kanssa. Oma muistikuvani on, että iltapäivälehtien nettikeskusteluissa näistä imagoista pettäjäkirkko oli vahvimmin edustettuna. Mielipiteet oliva suorasukaisimpia ja minun tapauksestani vedettiin koko kirkkoa koskevia johtopäätöksiä. Valtaosa niistä viesteistä, joita itse sähköpostiina ja kirjeinä sain, pohdiskelivat kysellen kirkon suuria moraalivaatimuksia ja sitä, voisiko minun lankeamiseni johtaa kirkkoa uudistumisen tielle moraalisaarnasta armon suuntaan. Kirkkoimago näissä viesteissä oli normikirkon ja uudistuvan kirkon kaltainen. Tämän kaltaista kirjoittelua muistan olleen myös lehdistössä ja sähköisessä mediassa. Muistelen, että kun pahin tunneryöppy mediassa oli ohi, alkoi kirjoittelussa esiintyä syvempää analyysia, jossa pohdittiin kirkon vaikeutta käsitellä seksuaaliasioita asiallisesti ja todellisuudentajuisesti.

Kirkko on eri kuin sen imago. Muuttuiko kirkko jotenkin tuon kevään tapahtumien johdosta? Sitä koskevat tutkimukset odottavat vielä ilmestymistään.

Terveyttä kaikille?
13.12.2006

Göran Schildtin kirja Toivematka tuli mieleen vieraillessani tiistaina Turun Forum Marinumissa. Mainitun kirjan keskeinen toiminta-alusta, purjevene Daphne on hienosti entisöitynä sijoitettu tuohon Turun komeaan merikeskukseen Linnankadun varteen Suomen Joutsenen tuntumaan.

Olin saanut tehtäväksi pitää työterveyshuollon ammattilaisten koulutuspäivässä alustuksen työterveyshuollon ja arvojen suhteesta. Valmistelin esityksen perehtymällä uudehkoihin Työterveyshuoltolakiin ja Työturvallisuuslakiin. Kuten aina alustusta valmistellessa, opin taas uusia asioita. Innostuin lain sisältämästä voimasta.

Alustukseni jälkeen syntyi tärkeätä keskustelua. Puheenvuoroja kuunnellessa havaitsin, että työterveyshuollon todellisuus on paljon monimutkaisempi kuin mitä laista voi päätellä. Monet muut säädökset ja normit, kuten KELA:n linjaukset erilaisten toimenpiteiden korvattavuudesta, vaikuttavat olennaisesti siihen, miten työterveyshuolto käytännössä toteutuu. Verottajan päätökset vastikkeettomien etuuksien verotettavuudesta vaikuttavat kokonaisuuteen niinikään.

Vaikka työterveyshuolto tekee merkittävää kansanterveystyötä osalle väestöä, suuri osa ihmisistä jää tämän terveydenhuollon ulkopuolelle ja on tavanmomaisen perusterveydenhuollon varassa. Keskustelun perusteella ymmärsin, että parhaassa asemassa on suurten tai vakavaraisten organisaatioiden ja yritysten henkilöstö. Pienten yritysten palveluksessa olevien osalta työterveyshuollon palvelut ovat yleensä vähäisiä. Tätä työntekijäjoukkoa on paljon.

Tuore lainsäädäntö kirjaa upealla tavalla lain tavoitteita niin, että painopiste työterveyshuollossa on ennaltaehkäisevässä työssä. Käytännössä tällainen työterveyshuollon toiminta on vielä varsin poikkeuksellista, kertoivat ammattilaiset minulle.

Ome lukunsa ovat ne ihmiset, jotka ovat työelämän ulkopuolella työttömyyden, opiskelun tai eläkkeelle siirtymisen johdosta. Lain hienot periaatteelliset linjaukset eivät tietenkään koske heitä.

Kotiin ajallessani mietin itsekseni sitä, että kansalaisten terveydellistä tasa-arvoa lisäisi, jos yrityspuolella paremmin oivallettaisiin, miten henkilöstön terveys ja työturvallisuuden ylläpitäminen nostavat toimintakykyä ja siten yrityksen tuottavuutta. Täytyyhän olla totta, että terveyden ylläpitäminen ennaltaehkäisevin toimin on halvempaa kuin sairauksien hoito ja sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen.

Paljon on matkaa siihen, että työterveyshuoltolain tavoitteet toteutuvat kunnolla.

Millä autolla Uki
11.12.2006

Helsingissä sataa. Turun Runosmäessä paistoi sunnuntaina aurinko. Olipa mukava oikeasti kohdata ihmisiä uudessa roolissa, demarina, eduskuntavaalityössä. Kukaan ei kysynyt: "ketä sää olet" tai "kui sää nyt tämmötti rupesit" Täällä mietin tänäänkin, milloin voisi pesettää auton kun aina sataa. Kuinka likaisena se suostuu kulkemaan?

Kiiltävän puhdas Porsche kaupungilla pisti silmään. Porschesta tulee näinä aikoina mieleen Uusikaupunki. Saabista ei niinkään, eikä Samarasta. Muistan käynnin autotehtaalla piispantarkastuksen yhteydessä. Ja että ihan oikeasti ajoin Porschella. Autotehtaalta oli silloinkin iso joukko ukilaisia lomautettuina. Mutta ilmassa väreili havaittavaa toiveikkuutta siitä, että uusi Cayman-malli lähtee markkinoille hyvässä asennossa. Niin kävikin. Moni pääsi taas tehtaalle. Vaan nyt tilanne on jälleen toinen.

Porschen ostajia on maailmalla rajallinen määrä. Ukilaisten huippuosaamiselle ei juuri nyt löydy maksajia. Huomaan että harmittaa ukilaisten puolesta. Enkä silti osaa kannustaa itseäni tai muita Porschen ostoon. Sen verran arvokas kotimainen tuote se kuitenkin on.

Rinnakkaistuotteena tulee mieleen Pohjanmaan rannikolla toimivat laatuveneiden veistämöt. Nautor taitaa tosin olla jo italialaisten omistuksessa kuten Turun Wärsiläkin. Mutta Baltic Yachts rakentaa laatuveneitä suomalaisena yrityksenä. Ainakin syksyllä 2004 toimitusjohtajana oli naisihminen.

Nuo Nautorin ja Balticin veneet ovat merten Porscheja tai Ferrareita. Myynti suuntautuu lähes poikkeuksetta ulkomaille. Sama tyyppi saattaa tilata sekä 20 metrisen että 12 metrisen veneen veistämöltä, jonka laatuun hän on oppinut luottamaan.

Veneveistäntä on eri juttu kuin autoteollisuus. Laatuveneet tehdään Suomessa yksin kappalein käsityönä. Laatuautot sarjassa, jossa iso volyymi tuottaa kannattavuutta. Yhteistä on halu ja taito tehdä huippulaatua. Minä huomaan miettiväni sitä, millä autolla Uudenkaupungin tehdas voisi tuoda enemmän vakautta ja hyvää elämää tuohon ihastuttavaan meri- ja musiikkikaupunkiin.

« EdellinenSeuraava »
1 2  ... 17 18 19 20 21 22 
 

Viimeisimmät merkinnät:

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu