Ilkka Kantola - Kansandustaja

Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi

 

Päiväkirja

Yhteisön annettava moraalinen selkäranka
18.01.2019
 

Lokakuussa 2017 Yhdysvalloista käynnistynyt #metoo kampanja on muuttanut maailmaa. Naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä eri muodoissaan tuli osaksi laajaa julkista keskustelua. Muutos ei ollut se, että häirintää olisi yhtäkkiä alkanut ilmetä vaan siinä, että vanhasta ilmiöstä alettiin puhua julkisuudessa. Seksuaalinen häirintä on tavallisesti kokemuksena sellainen, jossa kohde hämmentyy eikä välttämättä osaa reagoida tapahtuneeseen johdonmukaisesti ja päättäväisesti. Monet kertovat kokemuksistaan, jolloin ovat antaneet kielteistä palautetta häiritsijälle ja se on johtanut vain nolaamiseen ja häpeän lisäämiseen. Häirinnän kohde on tehokkaasti ”maalattu” syylliseksi tapahtuneeseen.

#metoo kampanjassa naiset kautta maailman asettuivat yhdessä puolustamaan oikeuttaan olla turvassa häirinnältä. Erilaiset ilmiannot häirintään syyllistyneistä henkilöistä hätkähdyttivät suurta yleisöä. Lieveilmiönä oli myös valheellisia ilmiantoja. Mutta kokonaisuutena kampanja on pannut meidät yhdessä tunnistamaan sellaisen ilmiön, joka on ollut piilossa. Ymmärrys seksuaalisen häirinnän tuomittavuudesta on kasvanut ja häirintä on vähentynyt. Hyvä saavutus.

Suomen viimeaikaiset uutiset poliisin tutkinnassa olevista seksuaalirikoksista Oulussa ja Helsingissä ovat johtaneet laajaan keskusteluun seksuaalirikosten määrän laajuudesta. Eduskunnan ja maan hallituksen piirissä on laitettu vauhtia lainsäädännön muutoksille, joilla rikosten rangaistuksia kovennettaisiin. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on asiaan liittyviä lakiesityksiä. Tässäkin asiassa on julkisuudessa ollut ehdotuksia, joiden toteuttaminen ei olisi mitenkään mahdollista.

Poliisin rikostutkintaa koskevien uutisten takia on seksuaalirikosten kohdistuminen lapsiin ja nuoriin saanut eniten huomiota. Samoin kuin #metoo kampanja aiemmin, toivottavasti tämä uutisointi lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ja lasten houkuttelusta netissä auttaa meidät näkemään millaisessa Suomessa elämme. Lapset eivät ole olleet turvassa seksuaalirikoksilta aiemmin eivätkä ole tänäkään päivänä. Nettiyhteyksiin perustuva houkuttelu on todella helppoa ja yhä yleisempää. Mitä heikommat ovat lapsen yhteydet turvalliseen kotiin ja mitä heikompi luottamus omiin vanhempiinsa, sitä alttiimpi on lapsi uuden ihmisen tarjoamalle ystävyydelle ja rakkaudelle. Mahdollisuus houkuttelijan esiintyä valheellisella identiteetillä netissä lisää hyväksikäytön riskiä.

Omien vanhempien osoittama rakkaus on paras suoja tuntemattomien netissä esittämien ystävyys- ja rakkaustarjousten houkutuksille. Jos kotona on tarjolla pelkkää kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä, on lapsella ja nuorella tarve etsiä lämpöä sieltä mistä sitä luvataan antaa.

Seksuaalirikoksista tuomioistuimissa annettujen rangaistusten alaraja ei tunnu oikealta, kun otetaan huomioon lapsen kyvyttömyys ymmärtää tai torjua seksuaalisia lähentymisyrityksiä. Eduskunta voi suojella lapsia paremmin tiukentamalla rangaistusasteikkoja.

Tiettävästi on niin, että vankilan sisäisessä vankihierarkiassa pedofiliaan syyllistyneiden asema on kaikkein alin. Tämä kuvastaa sitä, että valtaosa rikoksiinkin syyllistyneistä pitää lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia erityisen paheksuttavina.

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset tuomitaan kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa. Riskiryhmän muodostavat ne yksilöt, suomalaiset ja ulkomaalaiset, jotka ovat syystä tai toisesta irtautuneet omasta kulttuurisesta ja/tai uskonnollisesta yhteisöstään, suvustaan, heimostaan, perheestään. Heidän toimiaan ei enää säätele yhteisön tunnustamat normit. Heidän käsityksensä oikeasta ja väärästä on dramaattisesti harhautunut.  Heitä ajavat vain omat, spontaanit ajatukset ja tarpeet. Juuri irtiotto omasta yhteisöstä mahdollistaa sen, että on suomalaisiakin perheenisiä, jotka saattavat matkustaa Kaukoitään ja ostaa siellä pilkkahintaan maksullista seksiä alaikäisiltä tytöiltä. Siellä jossain kaukana ollaan irti normeista, joita kotipitäjässä tiukasti kunnioitetaan.

Joten: On tärkeätä tehdä kaikki voitava sen eteen, että tänne tulevat turvapaikanhakijat kiinnittyvät johonkin yhteisöön, joka pitää yllä säällisiä moraalisia normeja ja arvoja. Suomalaisen yhteiskunnan perustavat arvot ja lainsäädäntö on tehtävä tutuksi tuolle yhteisölle ja vahvistettava samalla yhteisön kykyä tarjota selkeyttä ja selkärankaa niille yksilöille, jotka ovat pudonneet tai putoamassa yhteisön ulkopuolisiksi. Yhteisössä voi olla erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, suomalaisia ja muualta tänne tulleita, kunhan yhteisö ottaa vakavasti vastuunsa yksilöiden elämää ja koskemattomuutta suojelevien normien ylläpitämisestä.

Ei kommentteja.
Nimi(*)
Email(*)
Tarkistuskoodi
Kommentti
 

Viimeisimmät merkinnät:

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu