Ilkka Kantola - Kansandustaja

Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi

 

Päiväkirja

Työn palkitsevuus ja työntekijän vapaus
06.04.2019

Työn käsite on laaja ja avautuu moneen suuntaan. Työ voi tarkoittaa yksinomaan suorituksia, joita tehdään palkkaa vastaan. Palkkatyö on tällainen rajattu käsite. Toisaalta työllä voidaan tarkoittaa kaikkea ihmisen toimeliaisuutta, jolla hän muuttaa maailmaa tai muutoin vaikuttaa asioiden kulkuun. Kävellessään kauppaan ihminen tekee työtä. Kolmanneksi ajattelemme myös, että eläin, esimerkiksi hevonen, tekee työtä. Puhummehan erikseen työhevosista. Neljänneksi ajattelemme, että koneetkin tekevät työsuorituksia. Fysiikassa tunnetaan työ niminen suurekin. 

Ajankohtaisessa poliittisessa keskustelussa työstä ydinasiaksi nousee kysymys työmotivaatiosta. Siitä, miksi yksilö tekee työtä, mikä häntä motivoi työn tekoon tai miksi joku ei motivoidu työn tekoon. Esimodernissa ajassa työmotivaatio ei välttämättä ollut keskeinen kysymys. Orjat, yksilöt, joilta oli väkivalloin otettu pois vapaus, tekivät työtä, koska heidän oli pakko. Ruoska viuhui, pahimmassa tapauksessa lähti henki, jos kieltäytyi työn tekemisestä. Hämmästyttävää on, että tällaista pakotettua työtä, johon vapautensa menettäneet laitetaan, teetetään tänäkin päivänä Euroopassa ja Suomessakin. Suurilla lupauksilla Afrikan maista Eurooppaan houkuteltuja tyttöjä pakotetaan prostituutioon, kun he kielitaidottomina ja ilman passia ja henkilöpapereita ovat täysin alistajiensa armoilla. Pakkotyön uhka on todellisuutta. 

Ihmisoikeuksille perustuvassa Euroopan Unionissa työn tulee aina olla vapaaehtoista ja ihmisen omaan valintaan perustuvaa. Yksilöllä tulee aina olla mahdollisuus irtisanoutua työstään ja etsiä uutta työtä. Häntä ei saa sitoa työhön muilla keinoin kuin laillisilla, avoimilla ja läpinäkyvillä työsopimuksilla. Hänen oikeuttaan säälliseen palkkaan ei saa kaventaa hänen riippuvuudellaan työnantajastaan tai työpaikan välittäneistä tahoista. Euroopan Unionissa työntekijän oikeutta järjestäytyä ja vahvistaa neuvotteluasemaansa työehdoista sovittaessa ei saa kaventaa vähimmässäkään määrin. Työntekijän vapaus tulee turvata kaikissa oloissa, jotta orjuuttavan tilanteen mahdollisuus estetään. Eräiden talousteorioiden mukaan ihmisen käyttäytymistä ohjaa hänen pyrkimyksensä oman edun maksimointiin. 

Jotkut poliittiset puolueet etenkin oikeistossa tulkitsevat, että tämä pyrkimys tarkoittaa yksinomaan taloudellisten etujen maksimointia. Heidän mielestään järkevää ihmistä motivoi työn tekemiseen vain siitä saatava korvaus. Tähän perustuu oikeiston jatkuvasti toistama väite siitä, että liian kireä verotus tappaa työhalut ja että verotuksen keventäminen johtaa työhalujen lisääntymiseen. Kireä verotus ja kohtuullinen työttömyysturva ovat ongelmia tuon teorian kannalta. Asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Yhdysvalloissa maineikkaan MIT yliopiston taloustieteen suomalainen professori Bengt Holmström on tutkimuksissaan nostanut esiin, että ihminen ei suinkaan aina toimi suoraviivaisen rationaalisesti. Ihmisen valintoja ohjaavat monet muutkin tekijät kuin harkittu pyrkimys oman edun maksimointiin. 

Vaikka palkkatyössä palkka on yksi keskeinen syy työn tekemiseen, on monia muitakin syitä. Työ voi olla palkitsevaa, koska se on mielenkiintoista ja siinä on mahdollisuus keittyä ja oppia uutta. Työmotivaatiota nostaa monien kohdalla pääsy mukaan työyhteisöön ja siinä syntyvä toveruus ja ystävyys. Työ antaa elämälle rytmiä ja jäntevyyttä ja oman elämän merkityksellisyys vahvistuu. Työmotivaatiota syö ennen muuta huono johtaminen ja epäselvä käsitys tehtävästä. Kuluttavin tilanne syntyy siellä, missä huono johtaminen yhdistyy jatkuvaan muutokseen. Yhdessä nämä aiheuttavat sen, että työntekijän on mahdotonta saada onnistumisen kokemuksia. 

Epäonnistumisen pelko on jatkuvaa eikä työstä saatava korvaus vastaa työn kuormittavuutta. Työ on kaikkea muuta kuin palkitsevaa. Palkitsevaa ei ole myöskään työtilanne, jossa työntekijä kokee, ettei voi käyttää omaa vahvinta osaamistaan tai jossa johto tai esimiestaso ei ole kiinnostunut kuulemaan työntekijän tekemiä perusteltuja kehittämisehdotuksia. Hyväkään rahallinen korvaus, tai verotuksen keventäminen, ei pidemmän päälle riitä kompensoimaan työssä tapahtuvaa turhautumista, ja henkilö hakeutuu muualle töihin heti kun pääsee. 

Työelämän kehittämisessä meillä on paljon parantamisen varaa. Sitä kautta on saatavissa tuottavuus ja kilpailukykyhyötyjä, jotka eivät maksa juuri mitään. Tarvitaan asennemuutos ja kiinnostus kehittämiseen! Kun tavoitellaan korkeaa tuottavuutta ja hyvää työelämän laatua, on työpaikkakohtaisesti vahvistettava työntekijän äänen kuulumista sekä työn että työolojen kehittämisessä. Tärkeä osa palkitsemisjärjestelmää on yhteinen käsitys oikeudenmukaisesta ja reilusta palkkauksesta ja muista työn tekemisen ehdoista. Fiksu yritysjohto tietää, että työntekijän kokemus työnantajan reiluudesta on parhaita työmotivaatiota vahvistavia tekijöitä. Mitä enemmän työntekijä kokee olevansa vapaa työtä tehdessään, sitä palkitsevampaa on työ ja sitä korkeampi on työn tuottavuus. Siksi Vapaiden valtakunta-kampanja on niin tärkeä!

Ei kommentteja.
Nimi(*)
Email(*)
Tarkistuskoodi
Kommentti
 

Viimeisimmät merkinnät:

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu