Ilkka Kantola - Kansandustaja

Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi

 

Päiväkirja

Terrorismin ruokkiminen lopetettava
29.08.2017
 

Aivan aluksi. Ei ole olemassa mitään perustelua, joka oikeuttaisi viattomiin ihmisiin kohdistuvan puukotusiskun. Se mitä tapahtui Turussa, on ehdottomasti tuomittavaa.

 

Poliisi epäilee puukotuksen tapahtuneen terroristisessa tarkoituksessa. Asia toivottavasti selviää tutkinnassa aikaa myöten. Oliko sattumaa vai tarkoituksellista, että puukottaminen kohdistui naisiin ja heitä auttamaan tulleisiin miehiin? Sitä emme vielä tiedä. Emmekä sitä oliko naisten valitsemisella uhreiksi jokin ideologinen syy vai pelkästään puukottajan henkilökohtainen asenne.

 

Riippumatta siitä, minkä määritelmän Turun puukotusisku tulee saamaan, on tosiasia, että Eurooppa ja eurooppalaiset ovat joutuneet ääri-islamistisesta ideologiasta perustelunsa ammentavien terrorististen iskujen kohteiksi. Ruotsi, Ranska, Saksa, Britannia, Espanja. Ehkä Suomikin nyt. Analyysissa on tulkittu, että terrori-iskut kohdistuvat meidän elämäntapaamme. Propagandassaan ääri-islamistinen Isis hyökkää voimakkaasti länsimaita vastaan.

 

Vastakkainasettelulla ääri-islamismin ja läntisen maailman välillä on pitkä historia. Lännen silmissä äärimmilleen vastakkainasettelu kärjistyi 11.9.2001 Yhdysvaltoihin kohdistuneiden terrori-iskujen muodossa ja lännen reaktioissa siihen. Yhdysvalloissa ja sen liittolaismaissa käynnistettiin nopeat ja voimakkaat aseelliset vastatoimet. George W. Bush  julisti terrorisminvastaisen sodan. Vastakkainasettelu on jyrkkää.

 

Lähi-Idän erilaiset konfliktit ovat jatkuneet ja vaikeutuneet. Afganistanissa talibanien suojissa piileskelevä Osama bin Laden verkostoineen oli terrorismin vastaisen sodan ensimmäinen pääkohde. Sen nujertamisessa länsiliittoutuma saavutti kohtalaista menestystä. Afganistanin rauhoittaminen ääriaineksilta on vaatinut valtavia satsauksia erityisesti Yhdysvalloilta. Kun alueelta on lähdetty vetäytymään, on käynyt selväksi, että maan ajautuminen takaisin terrorististen joukkioiden haltuun on todellinen riski. Yhdysvallat onkin aikeissa lisätä sotilaittensa määrää alueella. On avoin kysymys, tuleeko myös Suomi lisäämään satsauksiaan kriisin hallinnassa. Terrorismin torjunta maksaa valtavasti.

 

Taannoinen Irakin vastainen länsiliittouma pelasti Kuwaitin ja eliminoi Saddam Husseinin. Sodasta tuli Yhdysvaltojen kannalta rahallisesti ja poliittisesti kallis. Satojatuhansia siviilejä kuoli. Julkisuuteen tuli videoita, joissa näkyi, miten amerikkalaissotilaat tappoivat siviilejä. Sodan tavoitteena oli myös Irakin vakauttaminen ja saattaminen järjestäytyneen oikeusvaltion ja demokratian polulle. Demokratia- ja oikeusvaltiorakenteet jäivät kuitenkin Irakissa heikoiksi ja vallan vaihtuminen johti mittavaan syrjintään niiden kohdalla, jotka olivat ennen olleet vallassa. Väkivaltaisuuden jatkuivat. Syrjään sysättyjen syvä katkeruus antoi pohjan Isisin kaltaiselle ääri-islamistiselle poliittiselle liikkeelle ja sen hurjille unelmille islamistisesta valtiosta.

 

Länsi tuli Irakiin raivaamaan julman ja inhottavan diktaattorin. Demokratian ja oikeusvaltion rakenteiden pystyttäminen osoittautui paljon vaikeammaksi ja lopulta mahdottomaksi tehtäväksi. Valtavista satsauksistaan huolimatta Yhdysvallat ja sen läntiset, todelliset tai kuvitellut, liittolaiset eivät hahmottuneet kaikille pelastajina ja auttajina vaan ulkopuolisina puuttujina, häirikköinä ja sabotoijina, siviilien tappajina, kiduttajina ja häpäisijöinä. Ymmärtämättöminä ja ylimielisinä. Lopulta monille entisen paikkansa menettäneille irakilaisille vihollisina, maailmankuvaltaan ja arvoiltaan halveksittavina ja ideologisesti tuomittavina. Epäonnistumiset järjestyneen ja vakaan yhteiskunnan rakentamisessa antoivat aineksia ääriliikkeille länsimaita jyrkästi arvostelevalla propagandalle.

 

Libyan Muammar Gaddafista päästiin niinikään eroon Yhdysvaltain ja liittolaisten tomeralla operaatiolla. Operaatio kävi poliittisesti kalliiksi Hillary Clintonille, joka tuolloin toimi Yhdysvaltain ulkoministerinä. Mutta paljon suurempien vaikeuksien keskelle ajautui Libya, kun sen valtiorakenteet murenivat. Maassa taitaa nyt olla vähintään kaksi eri hallitusta. Ääri-islamistinen Isis on merkittävässä roolissa levottomuuksien aiheuttajana. Turvallisuustilanne on kehno. Aseita on paljon liikkeellä. Libyan kyky hoitaa valtion perustehtäviä on heikko. Eurooppaan tämä sekasortoinen tilanne näkyy muun muassa maan kyvyttömyytenä kontrolloida pakolaisten lähtöä maasta kohti Eurooppaa. Harva kaipaa Gaddafia takaisin, mutta vakautta synnyttävistä rakenteista on kova pula.

 

Syyrian sisällissota on toistaiseksi jatkunut ilman länsivaltojen maajoukkoja tai suurimittaisia ilmapommituksia. Länsivallat ovat silti näkyvästi mukana selkeimmin Isisin kukistamiseen pyrkivässä sotilaallisessa toiminnassa. Euroopan maista Ranska on ollut hyvin näkyvä toimija. Eikä ole ihme, että juuri Ranska joutui järjestön terrori-iskujen kohteeksi. Osana kansainvälistä yhteisöä Suomi on lähettänyt sotilaitaan kouluttamaan Isisiä vastaan taistelevia kurdeja, ns. Peshmerga-joukkoja. Päätös osallistumisesta on tehty tietoisena siitä, että tämä lisää Suomeen kohdistuvan uhkan todennäköisyyttä.

 

Tämän sanominen ei tarkoita sitä, että väittäisin Turun puukotusiskun olevan seurausta Suomen tästä koulutustoiminnasta.

 

Enkä yritä sanoa, että länsimaiden tulisi kokonaan pysyä poissa sotilaallisista toimista alueilla, joissa hirmuhallitsijat tappavat omia kansalaisiaan. On eettisesti kestämätöntä olla vain sivustakatsojana. Sellaisestakin on kokemusta aivan riittämiin. Mutta silti on tärkeätä yrittää ymmärtää, mistä länsimaihin kohdistuva ääri-islamistinen terrorismi saa kasvuvoimansa ja kannatuksensa.

 

Miten jatkossa voidaan pysäyttää autoritääristen hallitusten toimeenpanemia kansanmurhia niin että samalla estetään perustavien valtiorakenteiden mureneminen ja varmistetaan ettei maa joudu sekasorron ja kaaoksen tilaan, ja estetään riski epädemokraattisten ääriliikkeiden noususta? Olennaista olisi läntisten demokratioiden kyetä rakentamaan toimivia kumppanuuksia niiden islamilaisen maailman hallitusten kanssa, joilla on uskottava pyrkimys rauhaan ja kansalaisten ihmisoikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ulkopuolisen vallan aseelliset väliintulot ilman rauhaan sitoutunutta kumppania, joka ottaa vastuun yhteiskunnan kehittämisestä, näyttävät johtavan ääriliikkeiden syntyyn kaaoksen keskellä.

 

Jos uskomme, että terrori-iskut kohdistuvat länsimaiseen elämäntapaamme, on syytä kysyä, mikä länsimaisessa elämäntavassa erityisesti on se, jota vastaan ääri-islamismi käy sotaa. On kyse paljon muusta kuin siitä mikä on lännessä ihmisten elämäntapa tavallisessa arjessa.

Ei kommentteja.
Nimi(*)
Email(*)
Tarkistuskoodi
Kommentti
 

Viimeisimmät merkinnät:

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu