Ilkka Kantola - Kansandustaja

Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi

 

Päiväkirja

Koulutus tekee Suomelle hyvää
19.03.2019

Suomi oli vuosisatojen ajan takamaa, itäinen maakunta Ruotsin valtakunnassa. Köyhempi ja pohjoisempi osa valtakuntaa. Laajoine metsineen ja sisämaan vesistöineen. Viljelysolot olivat Ruotsin eteläistä osaa ankeammat ja karummat. Suomen kurjuus korostui nälkävuosiksi äityneinä hirvittävinä katovuosina. Suomesta osallistuttiin Ruotsin valtakunnan hallintoon. Valtakunnan lait ja hallinto ulottuivat myös Suomeen. Kohtuuttomat verot ja veronkannon tavat ja muu koettu epäoikeudenmukaisuus saivat aikaan ajoittaisia kapinaliikkeitä ja protesteja. Ruotsin käydessä sotia eri puolilla Eurooppaa, sotaväenotot rasittivat raskaasti myös Suomen alueella asuvaa väestöä. Valtakunta oli kuitenkin yksi, eivätkä suomalaiset koskaan käyneet sotaa Ruotsia vastaan.

Ruotsin valtakunta joutui mukaan eurooppalaisiin valtataisteluihin (Ranska-Englanti-Venäjä) vähän väliä. Itäinen naapuri Venäjä teki ryöstöretkiä Suomen alueelle ja myös Pohjanlahden länsipuolelle asti. Suomen sota Ruotsin ja Venäjän välillä 1800 luvun alussa johti lopulta rajalinjan muutoksiin. Raja vedettiin Pohjanlahtea myöten niin, että Ahvenanmaa ja Suomi siirtyivät osaksi Venäjän valtakuntaa. Suomi säilytti oikeusjärjestyksensä ja sai autonomisen asemansa suuriruhtinaskuntana.

Autonomian aikana Suomen ja suomalaisten kansallinen herääminen voimistui. Monista uudistuksista kauaskantoisimpia oli kansakoululaitoksen perustaminen 1800 luvun puolivälin jälkeen. Uudistusta myös vastustettiin, koska pelättiin koulutuksen tekevän lapsista ja nuorista laiskoja ja työhön kykenemättömiä. Keisarin päätöksellä maa kuitenkin jaettiin koulupiireihin ja perusopetus tavoitti yhä laajemmin koko väestön. Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan kuitenkin vasta 1921. Koulutuksen merkitys alettiin ymmärtää nuoren tasavallan piirissä paremmin.

Seuraava iso uudistus oli 1970-luvulla voimaan saatettu peruskoulu-uudistus, jossa jokainen nuori pääsi osalliseksi samanlaisesta 9 vuoden mittaisesta perusopetuksesta. Peruskoulu-uudistuksen myötä yhteiskunnallinen tasa-arvo vahvistui ja väestön keskimääräinen koulutustaso nousi selvästi. Yhä useammalle tuli mahdolliseksi edetä ammatillisiin tai yleissivistäviin jatko-opintoihin. Ja näin saavuttaa riittävät tiedot ja taidot vaativiin ammatillisiin tehtäviin ja syvällisiin opintoihin korkeakouluissa ja mahdollisuuden tieteelliseen tutkimustyöhön. Niin kuin kansakoululaitosta vastustettiin 1800 luvulla, myös peruskoulu-uudistusta poliittinen oikeisto vastusti peläten sen johtavan työvoimapulaan, jos kaikki koulutetaan herroiksi. Tänä päivänä kokoomuksellekin kelpaavat kansainväliset kehut Suomen järjestelmälle.

1800-luvulta alkanut koulutuksen johdonmukainen kehittäminen on tehnyt mahdolliseksi Suomen ihmeen. Sen, että maa ja yhteiskunta on noussut köyhyydestä ja kurjista oloista yhdeksi maailman johtavista tieteen, teknologian, sivistyksen ja tutkimuksen maista. Suomen kehitys on ollut maailmanennätysluokkaa. Monissa kansainvälisissä vertailussa maamme on maailman parhaiden joukossa. Mutta olemme tietoiset siitä, että meillä on edelleen paljon tehtävää omassakin maassamme eriarvoisuuden poistamisessa ja kaikkein haavoittavimpien väestöryhmien aseman ja elämän vahvistamisessa.

Koulutuksen kehittämistä on syytä jatkaa. Sdp on ollut keskeinen ääni puhumassa sen puolesta, että oppivelvollisuutta laajennetaan toisella asteelle. Tiedämme tutkimustiedon perusteella, että työmarkkinoilla kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne joiden koulutus on jäänyt pelkän peruskoulun varaan. Monimutkaistuvassa ja alati muuttuvassa yhteiskunnassa koulutuksen ja tietojen ja taitojen merkitys korostuu. Tarvitaan 3 vuotta lisää koulutukseen, jotta yksilön menestymismahdollisuudet paranevat ja jota yhteiskunnan kestävyys vahvistuu. Oppivelvollisuuden laajentaminen tuo yhteiskunnalle lisää kustannuksia, mutta koulutukseen tehdyt panostukset tulevat moninkertaisina takaisin yhteiselle taloudellemme. Yllätys ei ole, että puolueista kokoomukselle tämäkin on taas vaikea asia hyväksyä.

Suomen ihme on perustunut koulutukseen. Ja sen varassa on myös tulevaisuuden menestyksemme. Siksi tulevan hallituksen on otettava koulutus yhdeksi keskeiseksi painopistealueekseen. Tulevaisuus on tietojen, taitojen ja sivistyksen varassa. Siksi koulutus!

Ei kommentteja.
Nimi(*)
Email(*)
Tarkistuskoodi
Kommentti
 

Viimeisimmät merkinnät:

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu